Biokaasu
Biokaasu on
kaasuseos, jota syntyy eloper Æisen aineksen hajotessa
hapettomissa olosuhteissa. Hapen puuttuessa hajoaminen tapahtuu
m Æd Æntym Æll Æ anaerobisten bakteerien vaikutuksesta.
Hajoamisprosessin viimeisess Æ vaiheessa syntyy metaania
metaanibakteerien hajotustoiminnan tuloksena.
Biokaasua saadaan
biomassasta (mm. liete, lanta, j Ætteet ja peltobiomassat)
biokaasureaktorissa tuotetusta kaasusta, sek Æ kaatopaikoilla
muodostuvan kaasun ker Æyksell Æ. Kaasua voidaan hy Édynt Æ Æ l Æmm Én-
ja s Æhk Éntuotannossa ja siit Æ voidaan my És jalostaa ajoneuvojen
polttoainetta.
Biokaasu on ymp Ærist Éyst Æv Ællist Æ energiaa
Biokaasu on
uusiutuvaa energiaa, joka on koostumukseltaan hyvin
samankaltaista kuin fossiilinen maakaasu. Molemmissa metaanin
osuus on suuri. Biokaasussa metaanin (CH4) osuus vaihtelee 40-70
prosentin v Ælill Æ ja hiilidioksidin (CO2) osuus 30-60 prosentin
v Ælill Æ. Biokaasureaktoreissa tuotetussa kaasussa on lis Æksi
pieni Æ pitoisuuksia typpe Æ ja rikkivety Æ ja kaatopaikkakaasuissa
n Æiden lis Æksi my És pieni Æ pitoisuuksia kloori- ja
fluoriyhdisteit Æ. Rikkiyhdisteist Æ aiheutuu biokaasuille
tyypillinen ep Æmiellytt Æv Æ haju. Suomessa k Æytett Æv Æn ven Æl Æisen
maakaasun metaanipitoisuus on noin 98 %.
Maakaasun
hiilidioksidi on maan alle varastoitunutta ja kierrosta
poistunutta hiilidioksidia kuten kivihiilen ja Éljyn
hiilidioksidi, joten siin Æ suhteessa se on rinnastettavissa
muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Biokaasu sen sijaan on
per Æisin biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi vapautuu
ilmakeh Æ Æn joka tapauksessa riippumatta siit Æ k Æytet Æ Ænk É se
energiaksi vai ei. Biokaasun energiak Æytt É ei siten lis Æ Æ
ilmakeh Æn hiilidioksidin m Æ Ær Æ Æ, joten se on puuper Æisen
energian tavoin ymp Ærist Éyst Æv Ællinen energiantuotantomuoto.
Ilmastonmuutoksen
kannalta biokaasu on kuitenkin maakaasua parempi vaihtoehto.
Maakaasun hiilidioksidi on maan alle varastoitunutta ja hiilen
kierrosta poistunutta samalla tavoin kuin kivihiilen ja Éljyn
hiili. Siksi maakaasu on rinnastettavissa muihin fossiilisiin
polttoaineisiin. Biokaasu sen sijaan on per Æisin uusiutuvista
biomassoista, joiden hajotessa hiilidioksidi ja metaani
vapautuvat ilmakeh Æ Æn joka tapauksessa riippumatta siit Æ,
k Æytet Æ Ænk É se energiaksi vai ei. Biokaasun energiak Æytt É ei
siten lis Æ Æ ilmakeh Æn hiilidioksidin m Æ Ær Æ Æ, joten se on
ymp Ærist Éyst Æv Ællinen energiantuotantomuoto.
Metaani on
hiilidioksidia 20-70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siksi
bioj Ætteen kaatopaikkasijoituksen v Æhent Æminen ja kaatopaikoilta
ilmaan vuotavan biometaanin talteenotto ja k Æytt Æminen
energiantuotannossa on ymp Ærist Én n Æk Ékulmasta hyvin perusteltua.
Biokaasun tuotannossa on selvi Æ etuja my És j Ætteiden
hy Édynt Æmisen n Æk Ékulmasta, kun sijoitettavan biohajoavan
j Ætteen m Æ Ær Æ v Æhenee ja m Æd Ætys s Æilytt Æ Æ ravinteet selv Æsti
parhaiten bioj Ætteen eri k Æsittelymuodoista.
Biokaasu Suomen imasto- ja energiastrategiassa
Suomen uusiutuvan
energian toimintasuunnitelman mukaan biokaasun k Æytt É Æ lis Æt Æ Æn
0,7 TWh:iin vuoteen 2020 menness Æ. Vuonna 2009 biokaasua
k Æytettiin Suomessa noin 0,5 TWh. Reaktorilaitosten biokaasulla
tuotetun s Æhk Én ja l Æmm Én yhteistuotannon edist Æmiseksi otetaan
k Æytt É Én sy Étt Étariffij Ærjestelm Æ, joka takaa biokaasulla
tuotetulle s Æhk Élle takuuhinnan 83,50 euroa megawattitunnilta.
Kun s Æhk Én ohella tuotetaan my És l Æmp É Æ, maksetaan lis Æksi nk.
l Æmp Épreemiota 50 euroa megawattitunnilta.